Yhteenveto Suomeen on luotu kuntien välisiin kustannuseroihin perustuva kalleusluokitusjärjestelmä v.1972 jonka perusteella kunnat on jaettu elinkustannuserojen perusteella kahteen eri kalleusluokkaan ( I ja II kalleusluokka ). Näihin kalleusluokkiin on sidottu mm. kansaneläkkeet ja monet sosiaalietuudet. Eduskunta on jo kalleusluokitusjärjestelmää luotaessa edellyttänyt, että järjestelmä on vain väliaikainen ja että hallitus kiireesti selvittää mahdollisuudet järjestelmästä luopumiseen. Viimeksi kalleusluokitusjärjestelmän edellyttämät kustannuslaskelmat on tehty vuonna 1980. Tuon jälkeen eduskunta on useaan otteeseen edellyttänyt, että kalleusluokitusjärjestelmästä luovutaan. Järjestelmästä luopumista on kuitenkin pitkitettu etupäässä valtiontaloudellisiin syihin vedoten. Valtiontaloudelle järjestelmästä luopuminen merkitsisi vuositasolla noin 131 miljoonan euron kustannusta. Yksittäisen henkilön, kansaneläkkeen saajan, kohdalla kustannusvaikutuas olisi vuositasolla noin 240 eurosta. Kyseessä olisi tulojen lisäys. Useat kansanedustajat ovat arvostelleet kuntaryhmäjakoa ja sen perustuslainmukaisuutta. Hallituskin on myöntänyt, että kunnat eivät ole elinkustannusten suhteen oikein ryhmiteltyinä kalleusluokitusjärjestelmässä. Kuitenkin eduskunnan tahdosta välittämättä hallitus on edelleen päättänyt jatkaa kalleusluokitusjärjestelmää ainakin vuoden 2007 loppuun saakka. Järjestelmästä on  on pyritty kiireellisesti luopumaan viimeisten 33 vuoden ajan. Aika näyttää onko meillä kalleusluokitusjärjestelmä voimissaan vielä vuonna 2008.   Lähteet KK 975/2001 vp. KK 1164/2002 vp. HaVM 22/2002 vp. KK 498/2004 vp. KK 248/2005 vp. KK 355/2005 vp. [Etusivulle]