KK 975/2001 vp - Liisa Hyssälä /kesk
KIRJALLINEN KYSYMYS 975/2001 vp
Kuntien yleisen kalleusluokitusjärjestelmän tarkistaminen
Eduskunnan puhemiehelle
Kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annetun lain mukaan maan eri kuntien välillä tutkimuksella todettujen elinkustannusten erojen perusteella toimitetaan kuntien yleinen kalleusluokitus. Kunnat jaetaan kahteen kalleusluokkaan. Kalleusluokituksen vahvistaa valtioneuvosto valtiovarainministeriön esityksestä neljäksi kalenterivuodeksi. Erityisen painavista syistä kalleusluokitusta voidaan kuitenkin muuttaa myös vahvistetun kauden aikana.
Syksyllä 1999 valtioneuvosto päätti valtiovarainministeriön esityksestä, että kunnat jaetaan kalenterivuosiksi 2000-2004 kahteen kalleusluokkaan, joista I luokka on kalliimpi. I kalleusluokkaan vahvistettiin muun muassa Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Tampere ja Vaasa. Isoista kaupungeista sen sijaan Turku vahvistettiin II luokkaan kuuluvaksi.
Kalleusluokituksen merkitys on siinä, että osa yksityisen sektorin, kuntien ja valtion maksamista palkoista sekä eräät sosiaaliset tulonsiirrot on porrastettu tätä luokitusta käyttäen. Palkoissa luokituksen käyttö on sopimuksenvaraista, mutta sosiaaliturvaetuuksissa käyttö on määritelty kussakin erityislaissa. Palkoissa kalleusluokitusta sovelletaan yrityksen sijainnin ja sosiaaliturvaetuuksissa edun saajan asuinkunnan mukaan.Kuntien kalleusluokitus on ajan myötä vinoutunut. Sen seurauksena eräät kaupungit ja kunnat eivät ole nykyisessä luokituksessa elinkustannusten suhteen oikein ryhmiteltyinä. Näin asianlaita on erityisesti Turun osalta. Sen kuulumista II kalleusluokkaan ei voi pitää perusteltuna. Esimerkiksi asuntojen hintataso ja muu kustannustaso on Turussa lähes yhtä korkea kuin pääkaupunkiseudulla ja vähintään yhtä korkea kuin Kuopion ja Jyväskylän kaltaisissa maakuntakeskuksissa.
Kuntien yleinen kalleusluokitus on järjestelmänä monella tapaa vanhentunut. Kalleusluokitusjärjestelmän heikkouksiin on puuttunut useaan otteeseen myös eduskunta, kun se on vaatinut kalleusluokituksista luopumista kokonaisuudessaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä kuntien yleisen kalleusluokitusjärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi ja
aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin erityisesti Turun kaupungin siirtämiseksi II kalleusluokasta I kalleusluokkaan?
Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 2001
Liisa Hyssälä /kesk
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hyssälän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 975/2001 vp:
Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä kuntien yleisen kalleusluokitusjärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi ja
aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin erityisesti Turun kaupungin siirtämiseksi II kalleusluokasta I kalleusluokkaan?
Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:
Kuntien yleisen kalleusluokituksen lopettamista on selvittänyt viimeksi vuoden 1999 alussa valtiovarainministeriön työryhmä (VM: 3/99). Työryhmä esitti kalleusluokituksesta luopumista siirtymäaikaa hyväksi käyttäen siten, että muutos käsiteltäisiin laajemman sosiaalipoliittisen paketin yhteydessä. Kalleusluokituksen luopumisesta aiheutuva erillinen kustannusvaikutus valtiolle arvioitiin 0,7 mrd. markaksi.
Kustannusvaikutuksen takia hallitus päätti pitää järjestelmän toistaiseksi ennallaan vuoden 2003 loppuun saakka, koska kustannusvaikutus pienenee vähitellen ajan myötä, kun kansaneläkettä saavien määrä vähenee. Työmarkkinoiden toiminnan kannalta kalleusluokituksen voimassa oloa tai lakkauttamista ei enää katsota ongelmalliseksi. Eduskunta edellytti lakia hyväksyessään hallituksen huolehtivan siitä, että eduskunnalle annetaan vuoden 2001 loppuun mennessä selvitys niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty yleisestä kalleusluokituksesta luopumiseksi vuoden 2004 alusta lukien. Uutta valmistelua kalleusluokituksesta luopumiseksi ei kuitenkaan ole käynnistetty, koska vuoden 1999 työryhmän muistio muodostaa edelleen riittävän pohjan päätöksenteolle.
Edustaja Hyssälän kysymyksessä esittämät epäkohdat ovat todellisia ja kalleusluokitusjärjestelmä on vanhentunut. Päämääränä on edelleen järjestelmän lakkauttaminen, joskin tätä on käytännön syistä toistuvasti jouduttu lykkäämään myöhemmäksi. Todettakoon, että valtiontaloudellisen kustannusvaikutuksen ohella viimeksi tehtyihin lykkäyksiin vaikutti myös se, että järjestelmämuutos haluttiin pitää erillään euroon siirtymisen ajankohdasta. Järjestelmän yksityistaloudellinen merkitys on ajan kuluessa pienentynyt, eikä sen voimassaolosta voi katsoa koituvan olennaisia haittavaikutuksia.
Vastauksena edustaja Hyssälän kysymyksiin totean ensinnäkin, että kuntien yleisen kalleusluokituksen epäkohdat tulee poistaa luopumalla koko kalleusluokitusjärjestelmästä, kunhan tähän löytyy oikea ajankohta. Kalleusluokituksesta luopuminen olisi käytännöllistä toteuttaa siirtymäaikaa hyväksikäyttäen ja kytkeä yhteen laajemman sosiaalipoliittisen uudistuksen kanssa. Tästä voitaisiin sopia esim. seuraavien hallitusohjelmaneuvotteluiden yhteydessä. Nykyistä järjestelmää ei ole tarkoituksenmukaista paikkailla. Toiseksi totean, että yksittäisen kunnan siirtäminen kalleusluokasta toiseen ei ole järkevää odoteltaessa koko järjestelmän kumoamista, koska näin luotaisiin paineita lukuisiin muihinkin muutoksiin, joiden taloudellinen merkitys kuitenkin olisi vähäinen.
Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2001
Ministeri Suvi-Anne Siimes
Till riksdagens talman
I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Liisa Hyssälä /cent undertecknade skriftliga spörsmål SS 975/2001 rd:
Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att avhjälpa missförhållandena i den allmänna dyrortsklassificeringen av kommunerna och
ämnar regeringen vidta åtgärder för att överföra i synnerhet Åbo stad från dyrortsklass II till dyrortsklass I?
Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande:
Frågan om slopandet av den allmänna dyrortsklassificeringen av kommunerna utreddes senast i början av 1999 av en arbetsgrupp tillsatt av finansministeriet (FM:3/99). Arbetsgruppen föreslog att dyrortsklassificeringen slopas under en övergångsperiod så, att ändringen behandlas i samband med ett mer omfattande socialpolitiskt paket. Den särskilda kostnadseffekten för staten för avskaffandet av dyrortsklassificeringen beräknades uppgå till 0,7 mrd. mk.
På grund av denna kostnadseffekt beslöt regeringen att tills vidare hålla fast vid systemet till utgången av 2003, eftersom kostnadseffekten småningom avtar i takt med att antalet mottagare av folkpension minskar. Med tanke på arbetsmarknaden anser man inte längre frågan om huruvida dyrortsklassificeringen skall bibehållas eller slopas vara ett problem. Riksdagen förutsatte då den antog lagen att regeringen ser till att riksdagen före utgången av år 2001 får en utredning om de åtgärder som vidtagits för slopande av den allmänna dyrortsklassificeringen räknat från ingången av 2004. En ny beredning gällande dyrortsklassificeringen har dock inte inletts, eftersom den promemoria som arbetsgruppen upprättade 1999 fortfarande utgör en tillräcklig grund för beslutsfattande.
De missförhållanden som riksdagsledamot Hyssälä pekar på i sitt spörsmål är faktiska och systemet med dyrortsklassificeringen är föråldrat. Målsättningen är fortfarande att slopa systemet, även om man av praktiska skäl har varit tvungen att skjuta upp ärendet upprepade gånger. Det bör påpekas att de senaste uppskoven berodde förutom på den statsekonomiska kostnadseffekten även på det att man ville ha olika tidpunkter för förändringen i systemet och övergången till euro. Systemets betydelse för privatekonomin har med tiden minskat och det kan inte anses ha väsentliga negativa följdverkningar.
Som svar på riksdagsledamot Hyssäläs spörsmål konstaterar jag för det första att missförhållandena i den allmänna dyrortsklassificeringen bör avhjälpas genom att man slopar hela systemet så snart det är möjligt. Det skulle vara praktiskt att slopa dyrortsklassificeringen under en övergångsperiod så, att åtgärden ingick i en mera omfattande socialpolitisk reform. Man kunde ingå avtal om detta t.ex. i samband med kommande förhandlingar om regeringsprogrammet. Det är inte ändamålsenligt att lappa på det nuvarande systemet. För det andra konstaterar jag att det inte är förnuftigt att överföra en enskild kommun till en annan dyrortsklass i väntan på att hela systemet skall slopas, eftersom det skulle innebära ett tryck på många andra förändringar, som dock skulle ha ringa ekonomisk betydelse.
Helsingfors den 12 oktober 2001
Minister Suvi-Anne Siimes