KK 498/2004 vp - Heli Paasio /sd ym.
KIRJALLINEN KYSYMYS 498/2004 vp
Kuntien kalleusluokituksesta luopuminen vuoden 2005 loppuun mennessä
Eduskunnan puhemiehelle
Kunnat on aikoinaan jaettu kahteen eri kalleusluokkaan elinkustannusten perusteella. Hallitus esitti (HE 267/2002 vp ) kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annetun lain jatkamista vuoteen 2007 asti. Eduskunta päätti kuitenkin hallintovaliokunnan mietinnön (HaVM 22/2002 vp ) mukaisesti jatkaa lain voimassaoloa vain vuoden 2005 loppuun siten, että kuntien kalleusluokitusjakoa sovellettaisiin enää tänä ja ensi vuonna.
Eduskunta edellytti samaisen hallintovaliokunnan mietinnön lausuman mukaisesti hallituksen huolehtivan siitä, että kalleusluokitusjärjestelmästä luovutaan ehdottomasti viimeistään vuoden 2005 loppuun mennessä sekä että samaiseen ajankohtaan mennessä kumotaan kalleusluokituksen soveltamista tarkoittavien erityislakien säännökset.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tai on jo ryhtynyt, että eduskunnan edellyttämä kuntien kalleusluokituksesta luopuminen voi tapahtua viimeistään vuoden 2005 loppuun mennessä?
Helsingissä 10 päivää kesäkuuta 2004
Heli Paasio /sd
Tuula Väätäinen /sd
Satu Taiveaho /sd
Lauri Kähkönen /sd
Rakel Hiltunen /sd
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heli Paasion /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 498/2004 vp:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tai on jo ryhtynyt, että eduskunnan edellyttämä kuntien kalleusluokituksesta luopuminen voi tapahtua viimeistään vuoden 2005 loppuun mennessä?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Kun eduskunta hyväksyi nykyisen kuntien kalleusluokituksen jatkon vuoden 2005 loppuun saakka, eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että kalleusluokitusjärjestelmästä luovutaan vuoden 2005 loppuun mennessä ja että samaan ajankohtaan mennessä kumotaan kalleusluokituksen soveltamista tarkoittavien erityislakien säännökset. Kuntien yleinen kalleusluokitus kuuluu valtiovarainministeriön valmisteltaviin asioihin ja erityislait sosiaali- ja terveysministeriölle. Erityislait koskevat kansaneläkettä, yleisen perhe-eläkkeen lesken eläkettä, ylimääräistä rintamalisää, maahanmuuttajien erityistukea, toimeentulotuen perusosaa, sotilasavustusta sekä sotilasvammakorvauksen täydennyskorkoa ja huoltoeläkettä. Järjestelmän lopettamisen tekee vaikeaksi siihen liittyvä valtion kustannusvaikutus. Perusturvan piiriin kuuluvia etuuksia ei käytännössä voi I kalleusalueella alentaa, vaan yhtenäistäminen merkitsee II kalleusalueen etuuksien nostamista I kalleusalueen tasolle.
Kuntien yleisen kalleusluokituksen lopettamista selvitti perusteellisesti vuonna 1999 valtiovarainministeriön työryhmä (VM: 3/99). Työryhmä esitti kalleusluokituksesta luopumista siirtymäaikaa hyväksi käyttäen siten, että muutos käsiteltäisiin laajemman sosiaalipoliittisen paketin yhteydessä. Uutta laajaa valmistelua kalleusluokituksesta luopumiseksi ei ole käynnistetty, koska vuoden 1999 työryhmän muistio ajantasaisten laskelmien avulla muodostaa edelleen hyvän pohjan päätöksenteolle. Kalleusluokituksen luopumisesta aiheutuva erillinen kustannusvaikutus valtiolle arvioitiin tuolloin 0,7 mrd. markaksi. Keväällä 2004 tehtyjen laskelmien mukaan valtion kustannusvaikutus on vuoden 2006 tasossa edelleen 131 milj. euroa, josta kansaneläkkeiden yhtenäistäminen nykyisen I kalleusluokan mukaiseksi maksaisi 117 milj. euroa.Asia on valmisteltu virkamiestasolla. Hallitus esittää viimeistään syysistuntokauden 2005 alussa eduskunnalle lakiesityksen, jonka tarkoituksena on esittää suunnitelma kalleusluokituksesta luopumisesta.
Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 2004
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki
Till riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 498/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Heli Paasio /sd m.fl.:
Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta eller har regeringen redan vidtagit för att slopandet av dyrortsklassificeringen av kommuner, vilket krävs av riksdagen, kan ske senast före utgången av år 2005?
Som svar på detta spörsmål anför jag följande:
Då riksdagen godkände en fortsättning på den nuvarande dyrortsklassificeringen av kommuner fram till utgången av år 2005, förutsatte riksdagen att regeringen sörjer för att systemet med dyrortsklassificering slopas före utgången av år 2005 och att sådana bestämmelser i speciallagar som avser tillämpningen av dyrortsklassificeringen upphävs vid samma tidpunkt. Den allmänna dyrortsklassificeringen av kommunerna hör till de ärenden som bereds av finansministeriet och speciallagarna till social- och hälsovårdsministeriet. Speciallagarna gäller folkpension, efterlevandepensionen i allmän familjepension, extra fronttillägg, särskilt stöd till invandrare, utkomststödets grunddel, militärunderstöd, tillläggsränta till ersättning för skada ådragen i militärtjänst samt försörjningspension. Det som gör det svårt att slopa systemet är den anknytande kostnadseffekten för staten. Förmåner som ingår i grundtryggheten kan i praktiken inte sänkas på dyrortsområde I utan ett förenhetligande innebär att förmånerna på dyrortsområde II höjs till samma nivå som på dyrortsområde I.
Möjligheterna att slopa den allmänna dyrortsklassificeringen av kommunerna utreddes grundligt år 1999 av en arbetsgrupp vid finansministeriet (FM: 3/99). Arbetsgruppen föreslog att dyrortsklassificeringen slopas under en övergångstid så att ändringen behandlas i samband med ett mera omfattande socialpolitiskt paket. Någon ny omfattande beredning för slopandet av dyrortsklassificeringen har inte inletts, eftersom promemorian från 1999 års arbetsgrupp med hjälp av uppdaterade kalkyler fortfarande utgör en god grund för beslutsfattandet. Den särskilda kostnadseffekten för staten till följd av ett slopande av dyrortsklassificeringen uppskattades då till 0,7 miljarder mark. Enligt kalkyler som gjordes upp våren 2004 är kostnadseffekten för staten på 2006 års nivå fortfarande 131 miljoner euro, varav ett förenhetligande av folkpensionerna i enlighet med nuvarande dyrortsklass I skulle kosta 117 miljoner euro.
Ärendet har beretts på tjänstemannanivå. Regeringen lägger senast i början av höstsessionen 2005 fram en proposition, vars syfte är att föreslå en plan för slopad dyrortsklassificering.Helsingfors den 24 juni 2004
Finansminister Antti Kalliomäki