KK 355/2005 vp - Heli Paasio /sd
KIRJALLINEN KYSYMYS 355/2005 vp
Kuntien kalleusluokituksen perustuslainmukaisuus
Eduskunnan puhemiehelle
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki ei vastaa kirjallisessa kysymyksessäni KK 248/2005 vp esittämiini kysymyksiin kuntien kalleusluokituksen jatkamisen perustuslainmukaisuudesta.
Kansanedustajalla on perustuslain mukaan oikeus tehdä ministerin vastattavaksi kysymyksiä tämän toimialaan kuuluvista asioista. Kysymysten tekemisestä ja niihin vastaamisesta säädetään eduskunnan työjärjestyksessä. Ministeri ei siis voi ohittaa esitettyjä kysymyksiä tai vastata johonkin toiseen kysymykseen, vaan hänen on edelliseen viitaten vastattava siihen, mitä kysytään.
Kysymykseni painopiste oli asian perustuslainmukaisuudessa ja kansalaisten yhdenvertaisuudessa, ei asian vaikutuksissa valtiontalouteen. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 73/2002 vp ) kuntien kalleusluokituksesta annetun lain 6 § muuttamisesta lausunut seuraavaa: "Valiokunta viittaa lopuksi siihen, että kalleusluokitukseen sidotuissa sosiaaliturvaetuuksissa on kysymys perustuslain 19 §:n 2 momentissa tarkoitetusta perustoimeentulon turvasta ja että kalleusluokitukseen liittyvät yhdenvertaisuuden kannalta ongelmalliset seikat saattavat tästäkin syystä muodostua merkittäviksi perustuslain 106 §:n näkökulmasta."
Valtiovarainministeriöllä, valtiovarainministeri Kalliomäellä eikä millään muullakaan taholla ole oikeutta olla noudattamatta eduskunnan tekemiä päätöksiä tai etenkään sitä, mitä perustuslaissa sanotaan, ei edes valtiontalouteen tai palkkasidonnaisuuksiin vedoton. Vetoaminen kauan voimassa olleen ja jo useaan kertaan lykätyn järjestelmän jatkamiseen ei tee siitä nykyisen perustuslain mukaista tai ei mitenkään oikeuta järjestelmän jatkamista edelleen, mikä saattaa kansalaiset selvästi keskenään eriarvoiseen asemaan sen mukaan, missä he sattuvat asumaan. Nykykäytännön mukaan voitaneen tulkita, että II kalleusluokitusalueella asuvat kuntalaiset joutuvat täten maksamaan jonkinlaista alueellista veroa valtiolle, kun käytännössä valtio maksattaa heillä I kalleusluokituksen kuntien asukkaisiin verrattuna pienempien etuuksien kautta valtiontalouden menoja.
Näistä edellä mainituista syistä esitän uudelleen aiemmat kysymykseni ja vaadin niihin asianmukaiset vastaukset.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus tietoinen valtiontalouden kehysten yhteydessä kirjaamansa kuntien kalleusluokitusta koskevan linjauksen ongelmallisuudesta perustuslain suhteen sekä siitä, että esitetty linjaus on vastoin eduskunnan aiemmin tekemiä päätöksiä,
miten hallitus aikoo saattaa linjauksensa ja päätöksensä tämän asian yhteydessä perustuslain kannalta kestäviksi ja
mihin konkreettisiin toimiin hallitus ryhtyy, että asianmukainen ja perustuslaillinen yhdenvertaisuus eri kuntalaisten välillä kalleusluokitusjärjestelmästä luopumisen yhteydessä tulee voimaan eduskunnan ilmaiseman selkeän ja yksimielisen tahdon mukaisesti viimeistään vuoden 2005 loppuun mennessä?
Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2005
Heli Paasio /sd
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Heli Paasion /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 355/2005 vp:
Onko hallitus tietoinen valtiontalouden kehysten yhteydessä kirjaamansa kuntien kalleusluokitusta koskevan linjauksen ongelmallisuudesta perustuslain suhteen sekä siitä, että esitetty linjaus on vastoin eduskunnan aiemmin tekemiä päätöksiä,
miten hallitus aikoo saattaa linjauksensa ja päätöksensä tämän asian yhteydessä perustuslain kannalta kestäviksi ja
mihin konkreettisiin toimiin hallitus ryhtyy, että asianmukainen ja perustuslaillinen yhdenvertaisuus eri kuntalaisten välillä kalleusluokitusjärjestelmästä luopumisen yhteydessä tulee voimaan eduskunnan ilmaiseman selkeän ja yksimielisen tahdon mukaisesti viimeistään vuoden 2005 loppuun mennessä?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Edustaja Paasio katsoi tarpeelliseksi toistaa aikaisemman kysymyksensä, koska ei ollut tyytyväinen aikaisempaan vastaukseen. Aikaisemmassa vastauksessa tuotiin esiin kuntien yleisen kalleusluokituksen pitkä lopettamishistoria, valtiolle koituva kustannusvaikutus ja se, että hallitus on luvannut syysistuntokaudella 2005 esittää eduskunnalle lakiesityksen, jossa asia viedään loppuun. Kehyspäätöksen yhteydessä maaliskuussa kalleusluokituksen lopettaminen ajoitettiin vuodelle 2008, koska budjettikehyksissä ei ole aikaisemmin laskennallista tilaa.
Kalleusluokituksen lopettamisen tarpeellisuudesta ei ole erimielisyyttä hallituksen ja eduskunnan välillä, ja hallitus on hyvin tietoinen myös kalleusluokituksen aiheuttamasta ongelmasta perustuslain mukaisen perustoimeentulon yhdenvertaisuusvaatimuksen johdosta.
Tässä tapauksessa kyse on yksityisen edunsaajan kannalta n. 20 euron erosta 1. kalleusluokan ja 2. kalleusluokan kansaneläkkeen välillä. Valtiontalouden tasolla kyse olisi laskennallisesti huomattavan suuresta 131 milj. euron summasta.
Etuisuuksien tason sitomisen kalleusluokkaan alkuperäisenä tarkoituksena oli ottaa huomioon eri kunnissa vallitseva erilainen elinkustannusten taso ja sillä tavoin edistää tosiasiallista tasa-arvoa vähimmäis- ja perustoimeentulon turvassa ja muissa etuisuuksissa. Kalleusluokitusjärjestelmän tarkoituksen ja peruselementtien voidaan periaatteessa katsoa edelleen olevan valtiosääntöisesti hyväksyttäviä, vaikka kalleusluokitusjärjestelmä on karkea ja merkityksensä osin menettänyt. Kalleusluokitusjärjestelmän puutteet eivät välttämättä ole sellaisia, että se ei enää olisi perustuslaissa tarkoitetulla tavalla objektiivinen ja että kalleusluokituksen soveltaminen ei enää olisi perustuslain mukaan hyväksyttävää. Tosiasialliset olosuhteet, mukaan lukien erilainen kustannustaso, voidaan ja tuleekin ottaa huomioon perustuslain 19 §:n mukaisia perusoikeuksia toteuttavia etuuksia tarkasteltaessa.
Hallitus on tietoinen siitä, että kehyspäätöksen voidaan katsoa olevan muodollisesti ristiriidassa eduskunnan ilmaiseman tahdon kanssa, jonka mukaan kalleusluokitusjärjestelmästä tulee luopua vuoden 2005 loppuun mennessä. Perustuslain yhdenvertaisuussäännös ei kuitenkaan näyttäisi edellyttävän välitöntä muutosta. Asiallisesti hallitus on menettelemässä eduskunnan ilmaiseman kannan mukaisesti, kun se tuo ao. lakiesitykset eduskuntaan ensi syysistuntokaudella. Hallituksen esityksessä on tarkoitus myös laajemmin arvioida perusoikeuksien turvaamista koskevien velvoitteiden mukaiset yhdenvertaisuutta ja toimeentuloturvaa koskevat valtiosääntöoikeudelliset kysymykset.
Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 2005
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki
Till riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 355/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Heli Paasio /sd:
Är regeringen medveten om problemen med de riktlinjer för kommunernas dyrortsklassificering som registrerats inom statsekonomins ramar i förhållande till grundlagen och om att den föreslagna riktlinjen strider mot riksdagens tidigare beslut,
hur tänker regeringen få sina riktlinjer och beslut i detta ärende att bli grundlagsenligt hållbara och
vilka konkreta åtgärder kommer regeringen att vidta för att en rättvis och grundlagsenlig jämställdhet skall träda i kraft senast före utgången av 2005 mellan olika kommuninvånare när dyrortsklassificeringssystemet frångås i enlighet med den klara och samfällda vilja som riksdagen har uttryckt?
Som svar på detta spörsmål anför jag följande:
Riksdagsledamot Paasio anser det motiverat att upprepa sin tidigare fråga eftersom hon inte var nöjd med det tidigare svaret. I det tidigare svaret förklarades den långa historien om avvecklingen av kommunernas allmänna dyrortsklassificering, kostnadsverkningen för staten och regeringens löfte att under höstsessionsperioden 2005 till riksdagen lämna ett lagförslag som slutför ärendet. I samband med rambeslutet i mars var tidtabellen för avvecklandet av dyrortsklassificeringen 2008 eftersom budgetramarna inte har kalkylerat utrymme tidigare.
Om behovet att avveckla dyrortsklassificeringen finns ingen meningsskiljaktighet mellan regeringen och riksdagen och regeringen är väl medveten om de problem dyrortsklassificeringen medför på grund av kravet på jämställdhet i fråga om basutkomsten enligt grundlagen.
I detta fall är det fråga om en skillnad på cirka 20 euro för en privat förmånstagare i fråga om skillnaden i folkpension mellan dyrortsklass 1 och dyrortsklass 2. På statsekonomisk nivå är det fråga om en kalkylmässigt betydande summa på 131 miljoner euro.
Det ursprungliga syftet med att koppla förmånsnivån till dyrortsklassen var att beakta skillnaden i levnadskostnadsnivån i olika kommuner och på detta sätt främja faktisk jämställdhet mellan minimi- och basutkomstsskyddet och andra förmåner. Syftet med och baselementen i dyrortsklassificeringen kan i princip fortsättningsvis anses vara konstitutionellt godtagbara trots att dyrortsklassificeringssystemet är grovt och delvis har förlorat sin betydelse. Bristerna i dyrortsklassificeringssystemet är inte nödvändigtvis sådana att systemet inte skulle vara objektivt på det sätt som avses i grundlagen och att tillämpningen av dyrortsklassificeringen inte enligt grundlagen längre skulle vara godtagbar. Faktiska förhållanden, inklusive en avvikande kostnadsnivå, kan och bör beaktas vid justeringen av förmåner gällande grundläggande rättigheter enligt 19 § i grundlagen.
Regeringen känner till att rambeslutet kan anses stå formellt i strid med den vilja som riksdagen uttryckt enligt vilken dyrortsklassificeringssystemet skall avvecklas före slutet av 2005. Jämlikhetsbestämmelsen i grundlagen verkar dock inte kräva en omedelbar ändring. I sak förfar regeringen enligt den ståndpunkt riksdagen uttryckt när den lämnar lagförslaget till riksdagen under nästa höstsessionsperiod. Syftet är också att i regeringens proposition mera ingående bedöma de statsförfattningsrättsliga frågorna om skyldigheterna att trygga de grundläggande rättigheterna till jämställdhet och utkomsttrygghet.
Helsingfors den 18 maj 2005
Finansminister Antti Kalliomäki