KK 248/2005 vp - Heli Paasio /sd
KIRJALLINEN KYSYMYS 248/2005 vp
Kuntien kalleusluokituksen jatkamisen perustuslainmukaisuus
Eduskunnan puhemiehelle
Hallitus esitti (HE 267/2002 vp ) kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annetun lain jatkamista vuoteen 2007 asti. Tuolloin perustuslakivaliokunta totesi (PeVL 73/2002 vp ) yksimielisesti esityksestä, ettei siinä tarkoitettu järjestelmä enää käytännössä kaikin osin toteuta sinänsä hyväksyttyä tarkoitustaan. Valiokunta katsoi aiheelliseksi eduskunnan lausuman kalleusluokitusjärjestelmästä luopumisesta ja vaatimuksen kalleusluokituksen soveltamista tarkoittavien erityislakien säännösten pikaisesta kumoamisesta. Valiokunta totesi vielä, että on välttämätöntä lyhentää oleellisesti lain voimassaoloaikaa ehdotetusta eli jatkumisesta vuoteen 2007 asti. Perustuslakivaliokunta viittasi myös, että esityksessä on kyse perustuslain 19 §:n 2 momentissa tarkoitetusta perustoimeentulon turvasta ja että kalleusluokitukseen liittyvät yhdenvertaisuuden kannalta ongelmalliset seikat saattavat muodostua merkittäviksi perustuslain 106 §:n näkökulmasta.
Tämän jälkeen eduskunta hyväksyi hallintovaliokunnan mietinnön (HaVM 22/2002 vp ) pohjalta sen, että hallituksen tulee huolehtia kalleusluokitusjärjestelmästä luopumisesta ehdottomasti viimeistään vuoden 2005 loppuun mennessä ja samaiseen ajankohtaan mennessä kumoututtaa järjestelmän soveltamista tarkoittavien erityislakien säännökset. Eduskunta tuskin muuten olisi aikoinaan lyhentänyt hallituksen esityksen mukaisen lain voimassaoloaikaa, jos se ei olisi pitänyt sitä tarkoituksenmukaisena ja välttämättömänä myös perustuslain pykälät huomioiden.
Kysyin (KK 498/2004 vp ) vain vajaa vuosi sitten, mihin toimiin hallitus on jo ryhtynyt tai ryhtymässä eduskunnan kalleusluokitusjärjestelmästä tekemien päätösten täytäntöönpanemiseksi. Tuolloin valtiovarainministeri Antti Kalliomäki ei vastannut suoraan itse toimiin ryhtymisestä, mutta lupasi hallituksen viimeistään syysistuntokauden 2005 alussa esittävän eduskunnalle lakiesityksen, jonka tarkoituksena on esittää suunnitelma kalleusluokituksesta luopumisesta. Suunnitelma aikataulusta ei riitä, vaan on tuotava konkreettiset esitykset, joilla järjestelmästä luovutaan vielä eduskunnan päätöksen mukaisesti tämän vuoden loppuun mennessä.
Nyt on hallituksen päätöksessä valtiontalouden kehyksistä vuosille 2006-2009 kirjattu, että "Kuntien kalleusluokituksen poistaminen on ajoitettu vuodelle 2008", mikä on vastoin kaikkia eduskunnan aiemmin asiasta tekemiä päätöksiä ja on perustuslakivaliokunnan asiasta kirjaamien linjausten vastainen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus tietoinen valtiontalouden kehysten yhteydessä kirjaamansa linjauksen ongelmallisuudesta perustuslain suhteen sekä siitä, että esitetty linjaus on vastoin eduskunnan aiemmin tekemiä päätöksiä,
miten hallitus aikoo saattaa linjauksensa ja päätöksensä tämän asian yhteydessä perustuslain kannalta kestäviksi ja
mihin konkreettisiin toimiin hallitus ryhtyy, että asianmukainen ja perustuslaillinen yhdenvertaisuus eri kuntalaisten välillä kuntien kalleusluokitusjärjestelmästä luopumisen yhteydessä tulee voimaan eduskunnan ilmaiseman selkeän ja yksimielisen tahdon mukaisesti viimeistään vuoden 2005 loppuun mennessä?
Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2005
Heli Paasio /sd
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Heli Paasion /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 248/2005 vp:
Onko hallitus tietoinen valtiontalouden kehysten yhteydessä kirjaamaansa linjauksen ongelmallisuudesta perustuslain suhteen sekä siitä, että esitetty linjaus on vastoin eduskunnan aiemmin tekemiä päätöksiä,
miten hallitus aikoo saattaa linjauksensa ja päätöksensä tämän asian yhteydessä perustuslain kannalta kestäviksi ja
mihin konkreettisiin toimiin hallitus ryhtyy, että asianmukainen ja perustuslaillinen yhdenvertaisuus eri kuntalaisten välillä kuntien kalleusluokitusjärjestelmästä luopumisen yhteydessä tulee voimaan eduskunnan ilmaiseman selkeän ja yksimielisen tahdon mukaisesti viimeistään vuoden 2005 loppuun mennessä?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Hyväksyessään kuntien kalleusluokituksen jatkon vuoden 2005 loppuun saakka eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että kalleusluokitusjärjestelmästä luovutaan vuoden 2005 loppuun mennessä ja että samaan ajankohtaan mennessä kumotaan kalleusluokituksen soveltamista tarkoittavien erityislakien säännökset. Kyse on ennen muuta kansaneläkkeistä, joiden ero I ja II kalleusluokan välillä on noin 20 euroa/kk. Järjestelmän lopettamisen tekee vaikeaksi siihen liittyvä valtiolle koituva lisäkustannus. Perusturvan piiriin kuuluvia etuuksia ei niiden nauttiman perustuslain suojan takia voi käytännössä I kalleusalueella alentaa, vaan yhtenäistäminen merkitsee II kalleusalueen etuuksien nostamista I kalleusalueen tasolle. Laskelmien mukaan valtion kustannusvaikutus olisi vuoden 2006 tasossa 131 milj. euroa, josta kansaneläkkeiden yhtenäistäminen nykyisen I kalleusluokan mukaiseksi maksaisi 117 milj. euroa.
Kalleusluokituksen lopettamista on sen ongelmallisuuden takia jouduttu odottamaan pitkään. Jo v. 1972 hyväksytyn kalleusluokituslain yhteydessä eduskunta edellytti, että hallitus kiireellisesti selvittää mahdollisuudet kalleusluokitusjärjestelmän poistamiseksi. Aiemmat yritykset järjestelmän lopettamiseksi ovat kuitenkin aina kaatuneet, paitsi valtiontaloudellisista syistä myös palkkasidonnaisuuksien aiemman herkkyyden takia.
Hallitus on luvannut esittää syysistuntokauden 2005 alussa eduskunnalle lakiesityksen, jonka tarkoituksena on esittää suunnitelma kalleusluokituksesta luopumisesta. Kehyspäätöksen yhteydessä maaliskuussa kalleusluokituksen lopettamisen aikatauluun jo otettiin kantaa siten, että vuodelle 2008 on merkitty tästä aiheutuva valtion kustannusten lisäys.
Eduskunnan tahtoa kalleusluokituksen lopettamisesta jo vuoden 2005 lopusta alkaen ei siis valtiontaloudellisista syistä kyetä tälläkään kertaa kirjaimellisesti toteuttamaan. Selkeä linjaus kalleusluokituksen lopettamiseksi vuodesta 2008 alkaen on kuitenkin nyt suunnitelmissa sisällä. Tällä linjauksellaan hallitus on nyt etenemässä eduskunnan tahdon osoittamaan suuntaan, vaikka aikataulu valtiontaloudellisista syistä onkin viivästymässä.
Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 2005
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki
Till riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 248/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Heli Paasio /sd:
Är regeringen medveten om problemen med de riktlinjer som registrerats för statsekonomins ramar i förhållande till grundlagen och om att den föreslagna riktlinjen strider mot riksdagens tidigare beslut,
hur tänker regeringen få sina riktlinjer och beslut i detta ärende att bli grundlagsenligt hållbara och
vilka konkreta åtgärder kommer regeringen att vidta för att en behörig och grundlagsenlig jämställdhet skall träda i kraft senast före utgången av 2005 mellan olika kommuninvånare när dyrortsklassificeringssystemet frångås i enlighet med den klara och samfällda vilja som riksdagen har uttryckt?
Som svar på detta spörsmål anför jag följande:
I samband med godkännandet av en fortsatt dyrortsklassificering av kommunerna till slutet av 2005 förutsatte riksdagen att regeringen sörjer för att dyrortsklassificeringssystemet avvecklas före utgången av 2005 och att bestämmelserna i speciallagarna gällande tillämpningen av dyrortsklassificering upphävs vid samma tid. Det är framför allt fråga om folkpensionerna, för vilka skillnaden mellan dyrort I och II är cirka 20 euro/månad. Svårigheten att frångå systemet ligger främst i de tilläggskostnader som förorsakas staten. Förmåner som hör till bastryggheten kan på grund av att de åtnjuter skydd av grundlagen i praktiken inte sänkas inom dyrortsområde I, utan en samordning innebär att förmånerna inom dyrortsområde II höjs till nivån för dyrortsområde I. Enligt beräkningar skulle statens merkostnader på nivån för 2006 uppgå till 131 miljoner euro, varav samordningen av folkpensionerna till nuvarande dyrortsklass I skulle uppgå till 117 miljoner euro.
Avvecklandet av dyrortsklassificeringen har på grund av problemen dröjt länge. Redan i samband med godkännandet av lagen om dyrortsklassificering 1972 förutsatte riskdagen att regeringen brådskande utreder möjligheten att avveckla dyrortsklassificeringen. Tidigare försök att avveckla systemet har dock utom av statsekonomiska orsaker alltid fallit på den tidigare känsligheten hos lönebindningen.
Regeringen har i början av 2005 års höstsessionsperiod lovat att till riksdagen lämna ett lagförslag med förslag till en plan om avvecklande av dyrortsklassificeringen. I samband med rambeslutet i mars togs det redan ställning till tidtabellen för avvecklandet av dyrortsklassificeringen så att för 2008 har införts ett statligt kostnadstillägg på grund av detta.
Riksdagens önskan om avveckling av dyrortsklassificeringen redan från början av 2005 kan sålunda av statsekonomiska orsaker inte denna gång bokstavligen genomföras. En klar riktlinje för avvecklingen av dyrortsklassificeringen från 2008 är dock planerad. Med denna riktlinje avancerar regeringen nu i den riktning riksdagen önskat trots att tidtabellen av statsekonomiska orsaker har försenats.
Helsingfors den 20 april 2005
Finansminister Antti Kalliomäki