HaVM 22/2002 vp - HE 267/2002 vp
HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 22/2002 vp - jonka jäljessä vuoden 1999 mietintö samasta asiastaHallituksen esitys laiksi kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Eduskunta on 7 päivänä tammikuuta 2003 lähettänyt hallintovaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE 267/2002 vp ).Lausunto
Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslakivaliokunta on antanut asiasta lausunnon (PeVL 73/2002 vp ), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavinafinanssineuvos Immo Pohjola, valtiovarainministeriö
neuvotteleva virkamies Rainer Alanen, sisäasiainministeriö
vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi, sosiaali- ja terveysministeriö
yksikön päällikkö Martti Kallio, Suomen Kuntaliitto
HALLITUKSEN ESITYS
Kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annetun lain voimassaolo päättyy vuoden 2003 lopussa. Kunnat on jaettu elinkustannusten perusteella kahteen kalleusluokkaan. Tätä luokitusta käyttäen on porrastettu osa yksityisen sektorin, kuntien ja valtion maksamista palkoista sekä eräät sosiaaliset tulonsiirrot. Hallitus päätti kalleusluokituksen jatkamisesta 18.11.2002 kannanottona saavutettuun tulopoliittista sopimusta koskevaan neuvottelutulokseen. Esityksessä ehdotetaan nykyistä järjestelmää jatkettavaksi neljällä vuodella vuoden 2007 loppuun. Tarkoituksena on, että kuntien kalleusluokitus jatkuu samana kuin nykyinen luokitus. Kuntien yleisestä kalleusluokituksesta pyritään tämän jälkeen luopumaan järjestelmän vanhentumisen takia.Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen hyväksymisen jälkeen ja niin, että kalleusluokitus sen nojalla voitaisiin vahvistaa viimeistään ennen 1 päivää tammikuuta 2004.
VALIOKUNNAN KANNANOTOT
Perustelut
Voimassa olevaa kuntien kalleusluokituksesta annettua lakia (955/1973 ) on jatkettu useita kertoja. Lain mukaan kunnat jaetaan tutkimuksella todettujen kustannuserojen perusteella kahteen kalleusluokkaan. Saadun tiedon mukaan viimeksi elinkustannuseroja koskeva tutkimus on tehty vuonna 1980. Kuntien kalleusluokitus on ajanmyötä vinoutunut, eivätkä kunnat ole nykyisessä luokituksessa elinkustannusten suhteen oikein ryhmiteltyinä. Tässä laissa ei säädetä kalleusluokituksen soveltamisesta, vaan ainoastaan sen perusteista ja vahvistamismenettelystä. Kalleusluokitusta sovelletaan yksityisen ja julkisen sektorin palkoissa erikseen sovitulla tavalla sekä kansaneläkkeissä ja eräissä muissa sosiaaliturvaetuuksissa siten kuin näitä etuuksia koskevissa erityislaeissa säädetään.Eduskunta on edellyttänyt hyväksyessään vuoden 1999 valtiopäivillä kuntien kalleusluokituksesta annetun lain voimassaoloajan jatkamisen vuoden 2003 loppuun saakka, että eduskunnalle annetaan vuoden 2001 loppuun mennessä selvitys niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty yleisestä kalleusluokituksesta luopumiseksi vuoden 2004 alusta lukien (HaVM 3/1999 vp - HE 29/1999 vp ). Tätä aiemmin eduskunta on edellyttänyt hallituksen huolehtivan siitä, että ryhdytään sellaisiin lainvalmistelu- ja muihin toimenpiteisiin, jotka mahdollistavat kalleusluokitusjärjestelmästä luopumisen kokonaan vuoden 2000 alusta (HaVM 6/1995 vp - HE 164/1995 vp ).
Valtiovarainministeriön toimittamassa selvityksessä 18.12.2001 myönnetään kuntien yleisen kalleusluokitusjärjestelmän olevan vanhentunut ja todetaan, että päämääränä on ollut pitkään järjestelmän lakkauttaminen, vaikka tätä käytännön syistä on toistuvasti jouduttu lykkäämään myöhemmäksi.
Selvityksessä katsotaan, että kuntien yleisen kalleusluokituksen epäkohdat tulee poistaa luopumalla koko kalleusluokitusjärjestelmästä, eikä järjestelmää tule yrittää paikkailla, mutta tähän täytyy löytyä oikea ajankohta. Kalleusluokituksesta luopuminen olisi selvityksen mukaan käytännöllisintä toteuttaa kytkemällä se yhteen laajemman sosiaalipoliittisen uudistuksen kanssa ja todeta tämä esimerkiksi seuraavien hallitusohjelmaneuvottelujen yhteydessä. Uutta valmistelua kalleusluokituksesta luopumiseksi ei ole käynnistetty, koska selvityksen mukaan vuoden 1999 työryhmän muistio muodostaa sinänsä edelleen riittävän pohjan päätöksenteolle.
Hallintovaliokunta uudistaa aiemman kannanottonsa, että hallitus ei ole suhtautunut eduskunnan lausumaan asianmukaisella tavalla eikä ole ryhtynyt sen johdosta riittäviin toimenpiteisiin.
Kalleusluokitusjärjestelmän säilyttämistä on perusteltu valtiontaloudellisilla syillä. Saadun tiedon mukaan kalleusluokituksesta luopuminen lisäisi toisen kalleusluokan alueen asukkaille maksettavia sosiaalietuuksia nykytasossa arviolta noin 137 miljoonaa euroa, josta kansaneläkkeiden osuus olisi noin 118 miljoonaa euroa.
Perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Lausunnosta ilmenee kuitenkin, että kalleusluokitukseen sidotuissa sosiaaliturvaetuuksissa on kysymys perustuslain 19 §:n 2 momentissa tarkoitetusta perustoimeentulon turvasta ja että kalleusluokitukseen liittyvät yhdenvertaisuuden kannalta ongelmalliset seikat saattavat tästäkin syystä muodostua merkittäviksi perustuslain 106 §:n näkökulmasta.
Hallintovaliokunta suostuu puoltamaan lain voimassaoloajan jatkamista siten, että laki on voimassa vuoden 2005 loppuun ja sitä sovelletaan kalleusluokitukseen vuosina 2004 ja 2005. Valiokunta pitää välttämättömänä vanhentuneeksi todetusta kalleusluokitusjärjestelmästä luopumista.
Edellä olevan perusteella ja myös perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten hallintovaliokunta edellyttää, että yleisestä kalleusluokitusjärjestelmästä luovutaan viimeistään vuoden 2005 loppuun mennessä sekä että kalleusluokituksen soveltamista tarkoittavien erityislakien säännökset kumotaan viimeistään sanottuun ajankohtaan mennessä (Valiokunnan lausumaehdotus).
Päätösehdotus
Edellä esitetyn perusteella hallintovaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,
että lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotus) sekäettä hyväksytään yksi lausuma (Valiokunnan lausumaehdotus).
Valiokunnan muutosehdotus
Laki
kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan kuntien yleisestä kalleusluokituksesta 29 päivänä joulukuuta 1973 annetun lain (955/1973) 6 §,
sellaisena kuin se on laissa 999/1999, seuraavasti:
6 §
Tämä laki on voimassa vuoden 2005 loppuun, ja sitä sovelletaan kalleusluokitukseen vuosina 2004 ja 2005._______________
Voimaantulosäännös
(Kuten HE)
_______________
Valiokunnan lausumaehdotus Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että yleisestä kalleusluokitusjärjestelmästä luovutaan viimeistään vuoden 2005 loppuun mennessä sekä että viimeistään vuoden 2005 loppuun mennessä kumotaan kalleusluokituksen soveltamista tarkoittavien erityislakien säännökset.
Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2003
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
pj. Matti Väistö /kesk
vpj. Pertti Turtiainen /vas
jäs. Janina Andersson /vihr
Esko Kurvinen /kok
Lauri Kähkönen /sd
Kari Kärkkäinen /kd
Paula Lehtomäki /kesk
Pekka Nousiainen /kesk
Heli Paasio /sd
Aulis Ranta-Muotio /kesk
Pekka Ravi /kok
Petri Salo /kok
Arto Seppälä /sd
Marja Tiura /kok
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Ossi Lantto
MIETINTÖ 1999:
HaVM 3/1999 vp - HE 29/1999 vp
HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 3/1999 vpHallituksen esitys laiksi kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Eduskunta on 1 päivänä syyskuuta 1999 lähettänyt hallintovaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE 29/1999 vp).Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavinafinanssineuvos Immo Pohjola, valtiovarainministeriö
neuvotteleva virkamies Seppo Juntti, sisäasiainministeriö
vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi, sosiaali- ja terveysministeriö
kehittämispäällikkö Martti Kallio, Suomen Kuntaliitto
ekonomisti Helena Pentti, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
pääekonomisti Matti Koivisto, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
talouspoliittinen sihteeri Pekka Immeli, AKAVA ry
asiamies Jukka Karhu, Palvelutyönantajat ry
talouspoliittinen asiamies Marja Huuskonen, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto ry
Lisäksi Kirkon sopimusvaltuuskunta, Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ry, Akava-JS ry, Kunnallisvirkamiesliitto KVL ry sekä Tekniikan ja Peruspalveluiden Neuvottelujärjestö KTN ry ovat antaneet kirjalliset lausunnot.HALLITUKSEN ESITYS
Kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annetun lain voimassaoloaika päättyy vuoden 1999 lopussa. Kunnat on jaettu elinkustannusten perusteella kahteen kalleusluokkaan. Tätä luokitusta käyttäen on porrastettu osa yksityisen sektorin, kuntien ja valtion maksamista palkoista sekä eräät sosiaaliset tulonsiirrot. Esityksessä ehdotetaan nykyistä järjestelmää jatkettavaksi neljällä vuodella vuoden 2003 loppuun. Tarkoituksena on, että kuntien kalleusluokitus vuosiksi 2000-2003 vahvistetaan samaksi kuin nykyinen luokitus.Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen hyväksymisen jälkeen ja niin, että kalleusluokitus sen nojalla voitaisiin vahvistaa ennen 1 päivää tammikuuta 2000.
VALIOKUNNAN KANNANOTOT
Perustelut
Voimassa olevaa kuntien kalleusluokituksesta annettua lakia (955/1973) on jatkettu useita kertoja. Lain mukaan kunnat jaetaan tutkimuksella todettujen kustannuserojen perusteella kahteen kalleusluokkaan. Kuntien kalleusluokitus on ajan myötä vinoutunut, eivätkä kunnat ole nykyisessä luokituksessa elinkustannusten suhteen oikein ryhmiteltyinä.Hyväksyessään nykyisen lain voimassaoloajan jatkamisen vuoden 1999 loppuun saakka eduskunta on vuoden 1995 valtiopäivillä edellyttänyt, että hallitus huolehtii osaltaan siitä, että valmistellaan sellaiset lainsäädäntö- ja muut toimenpiteet, jotka mahdollistavat kalleusluokitusjärjestelmästä luopumisen vuoden 2000 alusta lukien (HaVM 6/1995 vp). Järjestelmän ongelmat olivat jo tuolloin tiedossa.
Hallitus ei ole suhtautunut eduskunnan lausumaan asianmukaisella tavalla eikä ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin lausuman johdosta.
Kalleusluokitusjärjestelmän säilyttämistä on perusteltu valtiontaloudellisilla syillä. Kansaneläkkeiden yhtenäistäminen nostamalla kaikki ensimmäisen kalleusluokan mukaisiksi maksaisi valtiolle nykytasossa runsaat 600 miljoonaa markkaa. Hallituksen esityksen mukaan muiden sosiaaliturvaetuuksien kohdalla vastaava ongelma on markkamääräisesti pienempi. Palkkauksissa mahdolliset muutokset ovat sopimuksenvaraisia, eivätkä suoranaisesti riipu kalleusluokitusjärjestelmän jatkamisesta tai siitä luopumisesta. Tosiasiallisesti järjestelmästä luopuminen voi tuskin tapahtua ilman kustannusvaikutuksia.
Valiokunta pitää vanhentuneeksi todetusta kalleusluokitusjärjestelmästä luopumista välttämättömänä. Valiokunta on kuitenkin valmis saamansa selvitys huomioon ottaen hyväksymään lain voimassaoloajan jatkamisen hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla. Samalla valiokunta edellyttää, että eduskunnalle annetaan vuoden 2001 loppuun mennessä selvitys niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty kuntien yleisestä kalleusluokitusjärjestelmästä luopumiseksi vuoden 2004 alusta lukien (Valiokunnan lausumaehdotus ). Tämä selvitys tulee aikanaan hallintovaliokunnan arvioitavaksi. Enää ei voida pelkkää lausumaa ilman toimenpideselvitystä pitää riittävänä.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa edellä esitetyin huomautuksin hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
Päätösehdotus
Edellä esitetyn perusteella hallintovaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,
että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana jaettä hyväksytään yksi lausuma (Valiokunnan lausumaehdotus) .
Valiokunnan lausumaehdotus Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että eduskunnalle annetaan vuoden 2001 loppuun mennessä selvitys niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty yleisestä kalleusluokituksesta luopumiseksi vuoden 2004 alusta lukien.
Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1999
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
pj. Matti Väistö /kesk
vpj. Pertti Turtiainen /vas
jäs. Rainer Erlund /erl
Rakel Hiltunen /sd
Esko Kurvinen /kok
Paula Lehtomäki /kesk
Kirsi Ojansuu /vihr
Heli Paasio /sd
Aulis Ranta-Muotio /kesk
Pekka Ravi /kok
Petri Salo /kok
Arto Seppälä /sd
Kari Urpilainen /sd
Jari Vilén /kok
vjäs. Pertti Hemmilä /kok